Rami

© Milla T. 2011

 Jokaisella blogilla on joku päätähti ja tässä blogissa se on Rami.

Rami on 2.5.2001 syntynyt amerikkalainen lämminverinen ruuna syntyjään Kemijärveltä. Korkeutta on kertynyt hiukkasen vajaa 160 cm, väritykseltään upea mustanruunikko joidenkin valkoisten merkkien maustamana. Meidän yhteinen taival on alkanut 29.3.2008 vaikka Ramiin olin tutustunut jo aikaisemmin. Rami oli jo ennen edellistä omistajaa kerennyt kiertämään muutamassa kodissa, taustoista ei kummempaa tietoa, mutta ilmeisesti on saanut selkäänsä nuorena.

Ramilla on lyhyt raviura takana, 6 starttia mistä yksi on päätynyt voittoon, muuten ei olekaan mitään erityistä mainittavaa juoksijan urassa. Kun juokseminen ei maistunut päättivät entiset omistajat tarjota Ramia minulle ratsastukseen ja siitä se lähti.

Luonteeltaan varsin herkkä kaveri, reagoi pieniinkin asioihin eikä tarvitse kummemmin komentaakaan. Välillä saa komentaa vähän "enemmän" jonka jälkeen on nöyrää poikaa pitkän aikaa. Kiltti hoitaessa oli sitten toimenpiteenä normi harjaukset, akupunktio tai kiropraktikko keikka niin kaiken ottaa mielellään vastaan.

c. Salama, 2013

Ratsastaessa super herkkä, vaatii ratsastajalta ihan kiitettävästi ja mitään ei saa ilmaiseksi. Reagoi heti jos istunta heittää millin väärään suuntaan, mutta kuitenkin myös yrittää miellyttää parhaansa mukaan. Liikettä löytyy enemmän koulupuolelle jota myös treenaamme enemmän. Tasoluokkaa helppo C ja lisäksi ollaan treenattu väistöjä sekä avoja vaihtelevilla tuloksilla. Laukan kanssa vielä paljon tekemistä, mutta tarjoaa ihan laadukkaita pätkiä.

Myös esteiden loikkiminen on kivaa jos kuski ei saisi halvausta joka kerta. Valmennuksissa ollaan hypätty 70-80 cm ratoja, kisoissa hinkutettu 50-60 cm ratoja vaihtelevilla tuloksilla. Myös maastoesteitä ollaan kokeiltu mikä on Ramin mielestä kivaa. Muuten arkaileva hevonen muuttuu maastoesteillä rohkeaksi hyppääjäksi joka hyppää siitä mistä kuski pyytää.

c. Sini L.

Maastossa tuppaa kyttäilemään, välillä taas ei viitsi edes korvaa lotkauttaa millekään "kammotukselle" Ennen kolarointia oli todella varma maastohevonen, käytiin hämärässä tiellä ratsastelemassa ja metsässä kävelemässä ilman mitään panikointia sekä käytiin pitkiäkin reissuja. Tällä hetkellä yritämme myös maastoilla jonkun verran ja totuttaa siihen ettei autot syö pieniä hevosia.

Ruuna on valloittanut koko perheen ja on koko porukan lellikki. Rami tulee olemaan loppu elämänsä meillä ja saatetaan viimeiselle matkalle sitten kun sen aika on. Parempaa ensihevosta saa etsiä.